Alkusammutuskoulutus

Alkusammutuskoulutuksessa harjoitellaan käsisammuttimen ja sammutuspeitteen käyttöä oikean tulen kanssa. Käytössämme on myös pikapaloposti-simulaattori, jolla voidaan harjoitella isompienkin palojen sammuttamista. Sammutusnukke on hyvä kohde harjoitella ihmispalon sammuttamista. Todellisuutta lisää nuken paino ja muoto, jolloin sammutuspeitteellä joutuu tekemään erilaisia suoritteita riippuen mikä osa nukesta palaa. Vain harjoittelemalla sammuttamisen rutiini ja uskallus kasvavat ja tarvittaessa opit muistuvat mieleen kun sammutustaitoja oikeasti tarvitaan.

AS1 koulutus

AS-1 alkusammutuskoulutus on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in sekä Suomen Palopäällystöliiton suunnittelema koulutus. Koulutus sisältää yhden teoriatunnin ja alkusammutusharjoituksen, joka kestää yhteensä kaksi tuntia. Sammutusharjoitus sisältää vähintään käsisammuttimen ja sammutuspeitteen käyttöharjoitukset. Koulutettavan alaikäraja on 12 vuotta. Opetus noudattaa Suomen Palopäällystöliiton julkaiseman Alkusammutusharjoitus -oppikirjan sisältöä. Kurssinjohtaja käyttää opetuksessaan alkusammutuskoulutuksen diasarjaa ja siihen liittyviä videoita. Kurssin suorittamisesta saa AS-1 alkusammutuskortin, joka on voimassa viisi vuotta sen suorittamisesta.

Ota yhteyttä Saku Rouvaliin p. 0500 110 110 ja sovitaan Teille koulutus.

Erilaisia sammutusvälineitä

Automaattinen sammutusjärjestelmä eli Sprinkleri

Sprinkler on automaattinen sammutusjärjestelmä, jonka ensimmäinen tehtävä on sammuttaa havaittu palo. Sprinkler-järjestelmä ei reagoi savuun, vaan se tarvitsee lämmönnousun tulipalosta. Yksittäiset sprinkler-suuttimet on yhdistetty vesijohtoverkostoon, jotka palotilanteessa reagoivat kohonneeseen lämpötilaan avaamalla paineistetun vedentulon putkistosta.

Suomessa yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä sprinkleriasennuksia on neljää erilaista tyyppiä: märkä-, kuiva-, deluge-aluelaukaisu- ja vesivahingonestojärjestelmä. Jokaisesta eri asennustyypistä lähtee sprinklerin toimiessa palohälytys kiinteistöön ja hätäkeskukseen. Poikkeuksen tässä muodostaa omaehtoisesti asennetut sprinkler-laitteistot.

Kaasusammutuslaitteisto

Kaasusammutusjärjestelmät ovat suunniteltu suojaamaan tärkeitä tietoja ja laitteita kuten konetilat, sähkötilat, serverihuoneet sekä erilaiset koneet, arkistot ja museot. Kaasusammuslaitteistoja käytetään yleisesti sellaisissa tiloissa ja kohteissa, joissa ei voida käyttää vettä, jauhetta tai vaahtoa. Kaasusammutus ei vaadi toiminnan jälkeen jälkisiivousta.

Palonilmaisu on herkkä ja sammutus on nopeaa, ja sillä pystytään minimoimaan palotilanteen liiketoiminnalle aiheuttamat katkokset. Kaasusammutusjärjestelmissä käytetään inerttikaasua (typpi ja argon), kemiallista kaasua tai hiilidioksidia.

 

Pikapaloposti sekä paloposti ovat tehokkaat alkusammutuskeinot. Pikapalopostin ja palopostin vesi ei lopu, vaan sammutusainetta tulee riittävästi. Vesi ei sovellu rasva- ja sähköpalojen sammuttamiseen. Vedellä sammuttamiseen tarvitaan vähintään ämpäriä tai muuta astiaa, mieluiten sankoruiskua tai vesiletkua. SFS-standardin mukaan pikapaloposti ja paloposti pitää vuosittain tarkastaa ja vesiletku koeponnistaa viiden vuoden välein

Sammutuspeite on jokaisen kodin ja työpaikan alkusammutusväline. Sammutuspeite soveltuu hyvin esimerkiksi sähkölaite-, rasva- ja astiapalojen alkusammutukseen. Sammutuspeitteen suositeltava koko on 120*180. Sammutuspeitteitä on hyvä olla vähintään yksi ja mikäli asunnossa tai työmaalla on useampi kerros, tai tilat ovat suuret, sijoita vähintään yksi peite jokaiseen kerrokseen, tai eri osastoille. Sammutuspeite on kertakäyttöinen ja sen voi hävittää talousjätteen mukana.

Käsisammuttimia on sekä neste- että jauhe- sekä hiilidioksidisammuttimia. Lisäksi niitä on eritehoisia ja -kokoisia. Suositeltavaa on hankkia kotiin tai työpaikalle vähintään yksi 6 kg:n sammutin ja mikäli asunnossa tai työmaalla on useampi kerros, tai tilat ovat suuret, on hyvä sijoittaa vähintään yksi sammutin jokaiseen kerrokseen, tai eri osastoille.

Käsisammuttimen tarkastus on tehtävä vuoden välein, jos käsisammutinta säilytetään paikassa, jossa se on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille kuten kosteudelle, tärinälle, lämpötilojen vaihtelulle tai pakkaselle.

Käsisammuttimen tarkastus on tehtävä kahden vuoden välein, jos käsisammutinta säilytetään kuivissa ja tasalämpöisissä sisätiloissa.

Ensimmäisen tarkastuksen ajankohta määräytyy käsisammuttimen valmistusajankohdasta.

Jauhesammutin

Jauhesammutin on yleisin käsisammutin ja sopii hyvin useimpiin kohteisiin. Jauhesammuttimen valinnassa on varmistuttava, että sekä sammuttimessa oleva sammute ja sammuttimen palo- ja teholuokka ovat kohteeseen sopivia. 2kg:n sammutin on käytännössä hyvin pieni, eikä sillä sammuteta kuin lähinnä roskakori. 6kg:n sammuttimessa riittää jo sammutusteho monenlaiseen sammutukseen.

Nestesammutin

Nestesammuttimet soveltuvat kuitumaisten materiaalien esim. puu- ja tekstiilipalojen sekä nestemäisten aineiden kuten bensiini- ja öljypalojen sammuttamiseen.
Nestesammuttimien etu on kevyempi jälkisiivous kuin jauhesammuttimia käytettäessä. Tämän ominaisuuden vuoksi ne soveltuvat hyvin esim. toimistoihin, hotelleihin, sairaaloihin, eläinsuojiin ja koteihin. Nestesammuttimet soveltuvat myös sähköpalojen sammuttamiseen.

Hiilidioksidisammutin

Hiilidioksidisammuttimet soveltuvat hyvin sähköpalojen sekä palavien nesteiden sammutukseen. Puhtaana kaasuna hiilidioksidi ei sotke ympäristöä ja soveltuu myös suurempien sähkölaitteiden sammuttamiseen. Hiilidioksidi on kemiallisesti neutraalia eikä se johda sähköä. Sammutteen teho perustuu hapen syrjäyttämiseen sekä vahvaan jäähdyttämiseen.

Rasvapalosammutin

Elintarvikerasvapaloihin soveltuu sammutin, jossa on erityisesti elintarvikerasvapaloihin kehitetty sammute. Ruokaöljyt tai –rasvat syttyvät itsestään, kun ne on kuumennettu 340 – 450ºC:seen. Ruokaöljypalo on vaikea sammuttaa tavanomaisilla sammuttimilla, koska palon lämpötila on korkea ja siksi uudelleensyttyminen tapahtuu helposti.

Metallipalosammuttimet

Metallipalosammuttimet ovat erikoissammuttimia, jotka on suunniteltu sammuttamaan vaativia metallipaloja. Metallipaloja sammutettaessa on tärkeää, että sammute purkautuu matalalla paineella, jottei sula metalli roisku ympäristöön. Metallipalosammuttimia käytetään lähinnä teollisuudessa, joissa käsitellään sulaa metallia, esimerkiksi terästeollisuus, valimot, jne.

Katso tulevat kurssit, tapahtumat ja koulutukset vuosikalenterista

Sivukartta